"Äkkiä Heiska kavahti taaksepäin. Naisen selässä oli jotain kovaa ja kyhmyräistä. Hän tuijotti Heiskaa kaipaavasti mutta selvästi varuillaan, olkapäät jännittyneinä. …
Selkeästi enemmän tietokirja kuin kaunokirja. Mukana olevat tarinat on suomennettu enemmän dokumentaarisen tarkkuuden kuin kaunokirjallisen vetävyyden näkökulmasta, ja kutakin tarinaa edeltää joskus pitkäkin selittävä johdanto. Niinpä tätä ei oikein voi lukea kauhun tunteita tavoitellakseen.
Nelihangan suku on hallinnut Utsjokea rautaisin ottein kauemmin kuin kukaan jaksaa muistaa.
Suvun …
Nimi kertookin olennaisen
3 stars
Mäjäytetään Kummisetä ja Sons of Anarchy yhteen, siirretään tapahtumat Utsjoelle eikä jätetä yhtäkään kummankaan genren kliseetä käyttämättä. Ei sillä, vetävästi kirjoitettu, muttei tosiaan mitään korkeakulttuuria. Erikoiskiitos kuitenkin siitä, miten miesten välinen veljellinen fyysinen läheisyys näytetään myönteisessä valossa (paitsi tietenkin jos sillä nahan narinalla yritettiin jotenkin pahat mielessä viitata Tom of Finlandiin).
Monstrilio is a hard novel for me to pin down. If I had to attach some labels to it I'd say literary fiction with a dash of horror.
It's a story rooted in loss: Magos and Joseph's son Santiago dies suddenly; Magos is enthralled by a tale about regrowing a child from its heart and so cuts out a piece of Santiago's lung from his body to do the same. As she feeds it and grows this lung, it becomes a monster that she treats as her son, and names Monstrilio. The book is divided into four parts from different perspectives: Magos, longtime friend Lena, Joseph, and finally Monstrilio.
But it's not just about grief, it's a story about family and relationships with the monstrous. Magos lives in denial and tries to believe her lung monster Monstrilio is her child Santiago again. Joseph speedruns acceptance and tries to forcibly conform …
Monstrilio is a hard novel for me to pin down. If I had to attach some labels to it I'd say literary fiction with a dash of horror.
It's a story rooted in loss: Magos and Joseph's son Santiago dies suddenly; Magos is enthralled by a tale about regrowing a child from its heart and so cuts out a piece of Santiago's lung from his body to do the same. As she feeds it and grows this lung, it becomes a monster that she treats as her son, and names Monstrilio. The book is divided into four parts from different perspectives: Magos, longtime friend Lena, Joseph, and finally Monstrilio.
But it's not just about grief, it's a story about family and relationships with the monstrous. Magos lives in denial and tries to believe her lung monster Monstrilio is her child Santiago again. Joseph speedruns acceptance and tries to forcibly conform his own life and Monstrilio into a facade of normality.
It's satisfying to me that the book ends from the fractured perspective of Monstrilio, rather than through the projecting biases of the adults in his life. It's interesting to see how the adults largely try to cover for Monstrilio's (at times horrible) actions and coerce him into humanity, while Monstrilio himself covers his own monstrous feelings from the adults and tries to exist in an ill-fitting human world.
I was quite engrossed by this book, although it is definitely quite (deliberately) uncomfortable at points and the book doesn't shy away from (usually off page) gore.
Current research in grammatical analysis and sociolinguistics points to two core characteristics of language that seem incommensurable at first sight: …
Current research in grammatical analysis and sociolinguistics points to two core characteristics of language that …
Suosittelen
4 stars
Tämä oli hyvin inspiroiva. Kirjassa käytettiin jonkin verran kirjoittajan teoreettiseen viitekehykseen pohjaavia semanttisia kaavoja, mutta ne eivät varasta päähuomiota ja kirja on suositeltavaa luettavaa myös muille kuin teoreettisille semantikoille.
Psykoanalyysissa käyvä Marjaana kelailee seitsemän vuoden ajan äitisuhdettaan ja miessuhteitaan sekä varsin paljon myös suhdettaan analyytikkoon. Jotenkin en jaksanut innostua tällaisesta vatvomisesta.
Current research in grammatical analysis and sociolinguistics points to two core characteristics of language that seem incommensurable at first sight: …
